sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Joulunalustäytepostaus

Tip tap tip tap!
Joulumieli raikaa tuvassa kun emäntä koittaa paketoida ensimmäisiä lahjoja, mutta eihän siitä juur mitään tuu ilman TEIPPIÄ.

Sattuipa kerran kauppakeskuksessa että emäntä oli Tiimarissa hankkimassa "kaikkee kivaa tarpeellista jouluun", kun emäntä kuulee superkuulollaan: lapsi itkee. Lapsethan itkee useinkin, ei sillä, mutta tuo rääkyy, se tulee lähemmäs, ehkä jo suihkulähteen kohdalla, olen kuullut sen jo parikymmentä metriä, kohta tulee kiire, ei muuten, mutta tuo on kyllä OMA lapsi! Sinne jäi kori Tiimarin ovelle kun rynnin pikkutontun mielipahan lohduttimeksi. Oli tipahtanut vaunuistaan päälleen lattialle. Isäntä se meni sitten kuittaamaan tiimarimaisuudet, mutta arvatkaa vaan muistuko se teippi ottaa...

Tässä kuitenkin seuraavaksi vilkaisuja siihen mitä tuvassa on tapahtunut viime viikkoina:


Saimme ystäväperheeltä tällaisen sulostuttamaan kotiamme. :)



Kävimme kirppiksellä fammon kanssa, mukaan tarttui peltinen tarjotin, joka oli liian kiva piiloteltavaksi kaapissa.
Kuvassa myös tulijaiskorvikset ja yksi tärkeä kaulakoru... :)



Silittelin myös pojan uniharsoa kun se oli mennyt niin kurttuun pesussa... Asenne ratkaisee? ;)


Silittelin muitakin juttuja sentäs... uusivanha joululiina ja perintöpitsejä yms.



No tossa nyt sellainen vilautus pukkijutusta joka on kyllä jo tehty valmiiksi sittemmin, mutta en nyt viitsi valmiin kuvaa tänne vielä laittaa... (ja köh köh, pitäisi se kai kuvatakin nyt valmiina) Tämä siis kokonaan salomoninsolmuilla tehty.

Tämän näpertelyn lisäksi olen virkannut 3 pipoa, sekä aloittanut yhden tuunausprojektin joka kaatui siihen että ompelukone hirtti kiinni... ja ja pari fleecepipontekelettä myös surauttanut mutta ei niitä kyllä kehtaa näyttää hulluille tai herroille...
Olen myös ostanut pitsikukkakehikon viimein (samainen onneton Tiimarireissu) ja nylpytän kasaan jotain pientä kivaa pukinkonttiin... mutta siitä lisää myöhemmin.
Tein myös yhden synttärilahjan, josta tuli niin kiva, että mun pitää ehkä tehdä itselleni melkeen samanlainen, en olisi itsestäni uskonut että käyttäisin tuollaista väriä. :) (Laitan kuvaa sit myöhemmin, mutta tahdon ees vähän yllättää lahjan saajaa!)

Suurin ärsytykseni (käsitöiden suhteen) viimepäivinä on ollut se, etten en saa salomoninsolmuhuivia aloitetuksi. Varmaan viisi erilaista ohjetta kolmiomalliseen olen yrittänyt mutta kun EI. :D Joku mättää. Lienen löytäneeni vastukseni! Pitää paneutua moiseen sitten joskus kun ei ärsytä niin paljoa ja riittää hermot.

Heti ensimmäisenä kun päätin, että tuuppaan tänne muutaman kuvan viime viikolta, alkoi päässä soimaan: "Tää on tosi tarttuva täytebiisi" - olkaa hyvä vaan muutkin tällaisesta suomikukkasesta.
Tää oli siis tosi tärkeä täytepostaus, sain armahduksen paketoinnista.
Sitäpaitsi, jos joku asia ei nappaa, ei sitä kannata tehdä, koska sitten se menee ainakin piloille.

Paketointi inspiraatiota (ja teippiä) odotellessa...

t. itse Joulumieli.

lauantai 5. marraskuuta 2011

Syyssumun aikaa

Heipsankeikkaa taas vaan... tässä pari lutuista pikkuihmistä joilla päässään minun virkkaamat pipot. Teki mieli tehä kauniille sisaruksille samispipot ja samalla muistaa heitä jotenkin, kun heidän äiti on ollut tänä vaikeana vuonna minulle suuri tuki ja ilo. Kiitos siitä. *sydän*




Lasten yksityisyyttä vähän varjellakseni tein paparazzimaiset silmille, kyllä heidät tuntevat kuitenkin heidät tunnistaa.... :)

Vauvapipossa siis kiinnitysmahdollisuus, isommalle lapselle ei enää sellaisia välttämättä tarvita ja on sitte helpompi ite pukea ylle myös. :)
Vaalea pipo on tehty puolipylväin ja takareunan silmukoille, tumma pipo on tehty kiintein silmukoin, kummallekin ed. rivin silmukkalenkkiä käyttäen.

Näissä myös uuden tupsukehikkoni ekoja tupsuja, ihana se kehikko! Tulee tasasia ja tuuheita palleroita pipoihin. :)

Tässä kaikki tälläerää, lisää tulee kun joku suostuisi valmistumaan. Jännä juttu, että ne vaan makaa tuossa odottamassa tekijäänsä, eikä kotitontut yön aikana ole käyneet silmukoilla.... ;)