Piñatan viimeistely

Vapaalla kädellä piirtelin kaverille naaman. Maalasin potsin pariin otteeseen että tulisi vähän tasaisempi väri ja sitten tussasin ääriviivoja vahvemmaksi ja töpseli sai kans vähän värriä tussista.

Possusta melkeen niin söpö että oli melkeen kurja se mäiskiä porukalla rikki. Mutta vain melkein. - Synttäriterveisin tupalaiset.

Paperimassa saagan jatko...

Tää paperimassa piñatan tekeminen on siis aika vaiheikasta. Tein uusian kerroksia yhtenä päivänä 2 lisää. Sitten kolmantena aamuna pytty päätti, että sai tarpeekseen hengailusta ja kolahti lattialle pallon tyhjentyessä itsekseen. Harmi vain että pohja ei ollu täysin kuiva... tuli juuri suihkusta ja muutaman vuoden ikänen pikkumies tuli pallo kädessään hämmentyneenkauhuissaan vastaan "mamma, pallo sönder!" ja ojensi kapistuksen minulle. Tutkin vahinkoja ja sain sanoa hepulle että ei se ole onneksi rikki olenkaan, vähän klommoja vaan tuli. Kuitenkin koko päivän heppu huolehti siitä että nyt se on rikki sitten... kun joku levy jää päälle niin se sitte jää... Hyvä kuitenkin ettei ollut pallo poksahtanut tai ainakaan hepun niskaan suoraan. 3 kerrosta siis oli se mitä vaati että piñata ottaa ja noksahtaa alas. Oh well, spit happens, aloin maalaushommiin ja toivoin että epähuomiossa jättämäni valkoinen maali tykkää olostaan kaupan hyllyllä ja nappasin vanhan remonttimaalipurkin. Katsotaan miten jäätävä "kumi"kerros tästä syntyy ja saako tuota lainkaan rikkikään enää!

Tuossa yllä siis hän pallottelee ihan nätisti vielä koukussaan... rontti.

Kunnon kerros vaan ja toivo elää että rumahkosti tehty päälimmäinen kerros kaunistuisi vähän maalipinnoista... eep...

Sisältä pystyisi vielä lukemaan Helsinki timesin parhaita paloja, jos jaksaa haistella "hikisukka-aromia" (jota Tuvan isäntä ei ollenkaan tunnista, mutta mun mielestä toi haisee yläasteen pukkarilta, hyi), luultavasti haju tulee perunajauho-vehnäjauho ja (ennen niin tykkäämäni) painomuste kombosta. Yuk.

Tää oli helppoa. Peittyi hyvin. Mutta ei siitä silti kaunis tullut... tbc...

Räpellystä vappuna

Voi miksi tämä on mennyt muuttumaan?? Olen eksyksissä, hyvä kun sain opeteltua vanhallakaan kirjoittelemaan ja liitteleen kuvia... noh, katotaas mitä tästä tulee... Tuli siis pakottava tarve opetella jotain uutta ja tehdä jotain kivaa meidän termiitille joka täyttää pian jo 3 vuotta! Hän on siis armoton Angry birds fani (mutta ei, ei pelaa sitä itse, ei osaa käyttää vielä tietokonetta ja hyvä niin), joten pidämme tyypperölle sitten AB synttärit. Sain idean että joo, nyt tulee jotain erilaista ja päätin että teen piñatan. Rupesin googlettelmaan ja tajusin ettei ideani ole yhtään niin omaperäinen kuin olisi voinut toivoa. :P (Kokeilkaa vaikka!) Noh, kääntöpuolena se, ettei tarvinnut alkaa kauheasti säätämään, kun löytyi niin paljon tutoreja ja ohjeistuksia ko. vekottimiin. Pääasialla tähän tarvitaan vähän näppäriä sormia, vettä, vehnäjauhoja (ja perunajauhoja) sekä sanomalehtiä sekä ilmapallo. Tähän tyyliin homma lähti rakentumaan:

Meillä oli tavallista perus vappupalloa isompi pohja, isoin mitä Tiimarista löytyi ja sen olisi saanut vielä isommaksikin, mutta katsoin, että otuksen muoto kärsii, halusin pyöreän - ei päärynämäisen - muodon.

Liisterinä toimii siis vesi+jauho seos joka on suunnilleen lettutaikinan vahvuista tököttiä, itse lisäsin liukuvuutta antamaan lusikallisen perunajauhoja, en tiedä tekikö se mitään hyvää, jos nyt ei huonoakaan. Lehtisuikaleet leikkasin laiskana, ja se kostautui myöhemmässä vaiheessa röpelönä liitoskohdissa... joten joo, käyttäkää jotain pikkusaksia terävämpää ja viettäkää leikkauksen kanssa enemmän aikaa kuin 5 minuuttia niinkuin allekirjoittanut....

Liisteriä siis "niistetään" pois uitetusta suikaleesta ja läntätään kiinni palloon. Pieni suunnitelmallisuus kannattaa... suikaleitten pitää siis mennä toistensa päälle jonkun verran kummaltakin reunalta. Muuten, mitä kapeampi suikale, sen helpompaa tehdä pallomuodon päälle... asia jonka karvaasti sain kokea... :D * tbc... ;)