Tämä kiva idea tuli minulle mieleen kun muistelin Tammisaaren markkinoita eräältä vuodelta, josta löysimme kummitytölle Unicef-mukin (jonka myös hieman epäonnisesti kaiverrutimme) sekä muutamia ihania puuleluja lapsiväelle. Eräässä kojussa oli veikeän näköisiä, oransseja saippuoita joista minulle tuli mieleen lähinnä jokin sitrushedelmän ja karambolan risteytys. Kävin juttusille ja kyselin myös hieman tekotavasta ja että olikos vaikeaa…
Sitten unohdin autuaasti että moisia voisi tehdä itsekin. Ostin niitä muutaman siitä, tarkoituksena pitää itse yksi mutta syystä tai toisesta ne menikin kaikki lahjoina pois.
Ensin pitää tehdä esivalmistelut, sillä miten ihmeessä sula, kuuma saippuamassa muka pysyy sienen ympärillä? Setä Google auttoi tässäkin. Elmukelmua (eli siis läpinäkyvä tuorekelmu) sieniputken ympärille sekä alle ja sitten vielä tuplavarmuudeksi tiukkaan paksua maalarinteippiä kieputettuna ympäri. Sinooperista muuten antavat ohjeeksi vain maalarinteipin, mutta katsoin helpommaksi laittaa kelmun väliin, sillä sienen pinta on huokoinen.
Muista leikata myös jokin maitopurkki tai vastaava tueksi tälle saippuasienipötkölle, sillä se on kuuma käsitellä paljain käsin, sekä hieman löysä, varsinkin pohjasta minne saippua kerääntyy. Maitopurkissa sitä on helppo käsitellä ja viedä vaikka hetkeksi viileään eteiseen tai parvekkeelle jäähtymään. (Ei pakkasella! Luin jostain että liian nopea lämpötilavaihtelu ei edesauta jähmettymisprosessia, en tiedä, sillä tein saippuat syksyllä jolloin ei ollut pakkasta.)
Tämän jälkeen kaikki onkin helppoa jo, sulattaa massan varoen sekoittamasta ja lisää tuoksut ja värit. Voi tähän varmaan käyttää jotain mausteitakin, mutta värjääviä en suosittelisi, sillä se pilaa ulkonäön peittämällä sienen ominaisuudet, myös liian voimakasta värjäystä kannattaa välttää. (Väripurkeissa ohjeet, joten ei siitä sen enempää.) Kuorivia ainesosia kannattaa myös välttää, sillä sienisaippua itsessään on jo melkoisen karhea ja sen vuoksi sopiikin hyvin esimerkiksi jalkojen hoitoon.
Itse lisäsin liian vähän tuoksua ja väriä, sienisaippuasta tuli vähän kirpeän tuoksuinen, eikä juurikaan edes vihreä, mutta asiasta viisastuneena lorauteltiin vähän enemmän kumpaakin tököttiä sitten käsisaippuoihin. Kuumassa ja vähän höyryävässä massassa tuoksu muuten tulee esiin paljon enemmän kuin valmiissa saippuassa! Väri myös on tummempi kattilassa kuin muotissa jäähtyneenä.
Kaataessa sulaa massaa tuubiin kannattaa antaa sen rauhassa laskeutua. Kun tuubi on melkein täynnä, anna ilmakuplien nousta rauhassa pintaan ja seoksen jäähtyä. Myöhemmin itse teippasin vielä toisenkin tuubin päistä umpeen, mutta se oli vain omaa varovaisuuttani.
Saippuoiden leikkaaminen onnistuu ihan hyvin perus keittiöveitsellä, suosittelen uratonta. Urallisista tulee veikeä kuvio kyllä saippuan pintaan, mutta on vaikeampi leikata.
Seuraavassa sitten kuva kyseisestä saippua pötköstä valmistusvaiheessa.
Vielä kuva valmiista palasta...
...ja jos joku on eksynyt lukemaan tätä ja miettii mistä massasta puhun ja miten sitä käsitellään, katso Saippuan valmistus vol.1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti